1. Mooseksen kirja

3 Käärme+ oli varovaisin* kaikista maan eläimistä, jotka Jehova Jumala oli tehnyt. Se kysyi naiselta: ”Onko Jumala tosiaan sanonut, että te ette saa syödä jokaisesta puutarhan puusta?”+ 2 Nainen vastasi käärmeelle: ”Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä.+ 3 Mutta keskellä puutarhaa olevan puun+ hedelmästä Jumala on sanonut: ’Ette saa syödä siitä puusta ettekä koskea siihen. Jos teette niin, te kuolette.’” 4 Tähän käärme sanoi naiselle: ”Ette varmasti kuole.+ 5 Jumala tietää, että sinä päivänä, jona syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte hyvän ja pahan.”+

6 Nainen näki nyt, että puussa oli hyvää syötävää ja puu näytti houkuttelevalta – se oli kaunis katsella. Siksi hän otti sen hedelmää ja söi sitä.+ Myöhemmin hän antoi sitä myös miehelleen, kun tämä oli hänen kanssaan, ja mieskin söi sitä.+ 7 Silloin molempien silmät avautuivat, ja he tajusivat olevansa alasti. Sen vuoksi he sitoivat viikunanlehtiä yhteen ja kietoivat ne lanteilleen.+

8 Myöhemmin he kuulivat Jehova Jumalan äänen hänen vaeltaessaan puutarhassa päivän tuuliseen aikaan, ja mies ja hänen vaimonsa piiloutuivat Jehova Jumalalta puutarhan puiden sekaan. 9 Jehova Jumala kutsui miestä yhä uudelleen kysyen: ”Missä olet?” 10 Lopulta mies sanoi: ”Minä kuulin äänesi puutarhassa, mutta minua pelotti, koska olin alasti, ja siksi piilouduin.” 11 Siihen Jumala sanoi: ”Kuka sinulle kertoi, että olit alasti?+ Oletko syönyt siitä puusta, josta kielsin sinua syömästä?”+ 12 Mies vastasi: ”Nainen, jonka annoit minulle, antoi minulle hedelmän siitä puusta, ja minä söin.” 13 Sitten Jehova Jumala kysyi naiselta: ”Mitä oikein olet tehnyt?” Nainen vastasi: ”Käärme petti minut, ja minä söin.”+

14 Silloin Jehova Jumala sanoi käärmeelle:+ ”Koska olet tehnyt tämän, olet kirottu kaikkien kotieläinten ja kaikkien maan villieläinten joukossa. Vatsallasi tulet liikkumaan ja tomua tulet syömään niin kauan kuin elät. 15 Minä panen vihollisuuden+ sinun+ ja naisen+ välille ja sinun jälkeläistesi*+ ja hänen jälkeläisensä*+ välille. Hänen jälkeläisensä murskaa* sinun pääsi,+ ja sinä isket häntä kantapäähän.”*+

16 Naiselle hän sanoi: ”Minä teen raskaudestasi yhä vaivalloisempaa, ja lasten synnyttäminen on sinulle kivuliasta. Sinä tunnet voimakasta halua* olla miehesi kanssa, ja hän hallitsee sinua.”

17 Aadamille* hän sanoi: ”Koska kuuntelit vaimoasi ja söit siitä puusta, josta esitin kiellon:+ ’Et saa syödä siitä’, maa on kirottu sinun takiasi.+ Sadon saaminen siitä on sinulle työn ja tuskan takana niin kauan kuin elät.+ 18 Maa tulee kasvamaan orjantappuroita ja ohdakkeita, ja sinun on syötävä sen kasveja. 19 Sinä syöt leipää* otsa hiessä, kunnes palaat maahan, sillä siitä sinut on tehty.+ Tomua sinä olet, ja tomuun sinä palaat.”+

20 Tämän jälkeen Aadam antoi vaimolleen nimeksi Eeva,* koska hänestä tulisi kaikkien elävien äiti.+ 21 Jehova Jumala vaatetti Aadamin ja hänen vaimonsa tekemällä heille pitkät vaatteet nahasta.+ 22 Jehova Jumala sanoi sitten: ”Ihmisestä on tullut meidän kaltaisemme, niin että hän tietää hyvän ja pahan.+ Ettei hän nyt vain ojentaisi kättään, ottaisi hedelmää elämän puusta,+ söisi sitä ja eläisi ikuisesti...”* 23 Sen jälkeen Jehova Jumala ajoi hänet pois Eedenin puutarhasta+ viljelemään maata, josta hänet oli tehty.+ 24 Niin hän karkotti ihmisen ja asetti Eedenin puutarhan itäpuolelle kerubit+ ja jatkuvasti pyörivän, liekehtivän miekan vartioimaan elämän puulle vievää tietä.